Tietoinen Politiikka

Mitä ihmettä tarkoittaa Tietoinen politiikka? Nimi kuulostaa eksoottiselta, mutta onko se sitä? Kyse ei ole minkään ihmeellisyyksien tai yliluonnollisten asioiden sotkemista mukaan politiikkaamme, vaan yksinkertaisesti siitä, että maailmankaikkeudessa valitsee tietyt lainalaisuudet, halusimmepa sitä tai emme. Toisin sanoen Tietoinen politiikka on juuri sitä, mitä meidän tulisikin vaalia, eikä pelkkiä agendoja tai aatteita, jotka koskettavat tiettyä osaa kansalaisia.

Monet puhuvat myös henkisyydestä. Voiko henkisyyttä ja politiikkaa yhdistää? Yhtä hyvä kysymys on, että voiko henkisyyttä ja arkea yhdistää? Vastaus molempiin onkin, että voi ja henkisyys kuuluu sekä arkeen, että politiikkaan.

Ensinnäkin Sana politiikka juontuu antiikin kreikan kielen sanasta politikos, "kansalaisia koskevaa". Alkuperältään politiikka on käytännön tai teorian vaikuttamista toisiin ihmisiin globaalilla, kansallisella tai yksilöllisellä tasolla. Nykyisessä yleiskielessä sanalla politiikkatarkoitetaan usein johonkin tiettyyn kokonaisnäkemykseen tai aatteeseen pohjautuvaa toimintaa, jolla pyritään vaikuttamaan valtiollisiin, valtioiden välisiin tai yhteiskunnallisiin asioihin tai jolla hoidetaan niitä.

(Lähde: wikipedia)

Henkisyyttä on vaikea määritellä lyhyesti, koska sille löytyykin useita eri merkityksiä, riippuen ihmisestä, ihmisen elämäntilanteesta ja henkisyyden perimmäisestä tarkoituksesta. Henkisyydessä ei ole olemassa vain yhtä totuutta. Kaikilla asioilla on puolensa, näkemyksensä sekä katsantokantansa. Meillä kaikilla on oma totuutemme, jotka todellisuudessa ovat loppupeleissä vain ja ainoastaan mielipiteitämme. Voimme vapautuneesti olla omassa tietoisuudessamme- totuudessamme, eikä meidän tarvitse todistella kenellekään yhtään mitään. Ainut totuus - tietoisuus, mitä on olemassa, on pyyteetön rakkaus. Kukaan ei ole toistensa yläpuolella, kaikki ovat yhtä erityisiä, tärkeitä, rakkaita ja pyhiä. Onko politiikassa näin ollut koskaan? Tuntuu, että politiikka on enemmänkin määritelty erimielisyyksinä kansan yhteisistä asioista.

Henkisyyteen liittyy vahvasti myös tietoinen läsnäolo.

Tietoinen läsnäolo

Tietoinen läsnäolo tarkoittaa olla täydellisesti läsnä siinä, mitä on tapahtumassa. Kun ihminen on tietoinen omista ajatuskuvioistaan hän osaa arvostaa muita, eikä ole kärkäs arvostelemaan heitä. Tietoisesti läsnä oleva ihminen tietää, että myös hänen mielensä sisältää samoja piirteitä, jotka tuntuvat ärsyttäviltä. Tietoisen läsnäolon avulla ihminen kykenee ymmärtämään, että kaikki mitä hän tekee, vaikuttaa sekä häneen itseensä, että koko maailmaan. Kun ihminen on aidosti läsnä itselleen, pystyy hän olemaan paremmin läsnä myös toisille. Tie hyvään vuorovaikutukseen kulkeekin oman itsensä ja oman tietoisen läsnäolon kehittämisen kautta. Ensiksi pitää tuntea itsensä ja sitten muut.

Tietoisella läsnäololla vapaudumme vastustamisesta ja kokemustemme torjumisesta. Pystymme muuttamaan omia ajatuksiamme enemmän empaattiseksi itseämme ja muita kohtaan. Tietoinen läsnäolo on tapa olla antautumatta ajatusten tai tunteiden vietäväksi.

Tietoiseen läsnäoloon kuuluu olennaisesti hyväksyvä, arvostava ja kunnioittava asenne. Tietoisen läsnäololla ei ole tarkoituskaan poistaa ahdistavia ajatuksia tai negatiivisia tunteita. Tietoinen läsnäolo auttaa meitä kohtaamaan ahdistavat ja negatiiviset tunteet toisella tavalla. Jatkossa on mahdollista hyväksyä ko. tunteet, koska ne vain ovat, vaikuttamatta meihin sen kummemmin. Mitä enemmin vastustamme negatiivia tunteita, sen enemmän ne vaikuttavat elämäämme. Tietoisella läsnäololla vapaudumme näistä tunteista hyväksymällä ne.

(Juuti, P 2017. Jaetun johtajuuden taito)

Tietoisessa politikassa kyse onkin omien mielipiteiden esille tuonnista sekä toisten mielipiteiden arvostamisesta ja kunnioittamisesta. Meidän ei kuitenkaan tarvitse olla samaa mieltä toisten kanssa. Kun Tietoiseen politiikkaan lisätään henkisyys näkökulma, niin politiikkaakin voidaan tehdä anteeksiannon, rakkauden, välittämisen, kiitollisuuden, ilon, kyseenalaistamisen, myötätunnon, empaattisuuden ja erimielisyydenkin kautta. Kyse on siis tunteista ja niiden hyväksymisestä. Erilaisuus sekä eriävät mielipiteetkin ovat rakkautta, kunnioitusta sekä arvostamista.

Kaikessa on kyse siitä, haluammeko elää rakkauden vai pelon kautta. Meillä on vapaus valita ollako onnellisia tai onnettomia. Voimme rakastaa toista tai olla rakastamatta. Voimme rakastaa itseämme tai olla rakastamasta. Voimme valita terveellisen tai epäterveellisen elämän. Voimme hyväksyä toisten mielipiteet tai olla hyväksymättä. Vihassa tai negatiivisessa energiakentässä eläminen on kuitenkin äärimmäisen raskasta itselleen. Negatiivisuus kuormittaa omaa sisimpäämme ja loppujen lopuksi fyysistä kehoamme.

Tietoinen politiikka on empatiaa, dialogiaa, tietoista läsnäoloa sekä tunneälyä.

Tietoinen läsnäolo ja politiikka

Tietoinen läsnäolo ja asioihin vaikuttaminen (politiikka) tulisikin "kulkea" yhdessä, käsi kädessä. Tarkoittihan sana politiikka "kansalaisia koskevaa", joka kuvastaa ihmisten elämää ja siihen vaikuttamista ja tietoinen läsnäolo ymmärrystä.

Nykypolitiikassa puolueet, joilla on omat agendansa ajavat he tiettyjä aatteita omilla toimillaan. Agendat ja aatteet koskevat vain tiettyä osaa kansaa. Pitäisi olla täysin normaalia, että rakkaus, totuus, toisten välittäminen, kunnioittaminen ja arvostaminen olisi osana vaikuttamista koskien koko kansaa kohtaan. Edellä mainituilla arvoilla saadaan yhteenkuuluvuutta, positiivisuutta sekä luottamusta kansalaisten keskuudessa.

Miten Politiikka sekä tietoinen läsnäolo, tunneäly, dialogia ja empatia voidaan yhdistää?

Kaikki lähtee ihmisistä. Kaikki lähtee niin poliitikoista, äänestäjistä kuin kansalaisistakin. Äänestämmekö juuri sellaisia henkilöitä, jotka ajavat todellisesti yhteistä hyvää, vaikka se saattaisikin poiketa hieman omasta näkemyksestä? Emme, koska olemme koko ajan äänestäneet sitä aatetta, mitä puolueet ajavat. Sitten, kun aatetta ajavat ihmiset ovat päättävään asemaan päässeet, niin se oikea sana tai jopa aate "hukkuu" kaiken joukkoon. On huomattu kuinka poliitikot ovat ajautuneet riitoihin ja erimielisyyksiin monestakin asiasta keskenään. Se on aiheuttanut sen, että ihmisten uskottavuus politiikkaan sekä poliitikkoihin on häviämässä. Niin kuin aiemmin mainitsin, totuus on yksi suurimmista rakkauden muodoista. Politiikoilla on valtavat lupaukset ennen vaaleja, ja vaalien jälkeen ketään ei juurikaan kiinnosta "kansalaisia koskevaa" olevat asiat. Unohtuuko todellinen vaikuttaminen ja tilalle astuu itsekkyys, ahneus ja oman edun tavoittelu? Vai onko kyse ainoastaan jo alun perin rikottaviksi tarkoitetuista tyhjistä lupauksista?

Mitä tarvittaisiin Tietoisessa politiikassa?

Täysin samalla tavoin kuin yrityksetkin, niin politiikkakin toimii. Poliitikot ovat yrityksen "vetäjiä" tai "edustajia" ja kansalaiset työntekijöitä, asiakkaita, mutta myös samalla omistajia. Hyvä johtajuus vaatii tunneälyä. Johtajuus yleensä vaatii ihmisjohtajuutta, jossa tunteilla on oma merkityksensä ja tarkoituksensa. Tunneäly on kyky tunnistaa tunteiden merkitystä ja käyttää näitä tietoja hyväksi ongelmaratkaisuissa ja johtamisessa. Tunneälyssä onkin siis kyse erilaisista tunteista. Voimme tiedostaa erilaisia tunteita itsessämme ja muissa. Kykenemme ilmaisemaan tunteitamme oikein sekä hallitsemaan niitä. Lyhyesti sanottuna kykenemme oivaltamaan tunteita rakkaudesta, hyväksymisestä, ymmärtämisestä, kunnioittamisesta sekä arvostamisesta. Näiden tunteiden tunnistaminen on useassa yrityksessä sekä politiikassa harvinaista. Kaikki ajavat vain "aatteitaan" tai tulostavoitteitaan, välittämättä "kansalaisia koskevasta" asiasta. Tunteiden tunnistaminen ja käytäntöön ottaminen vaatiikin harjoittelua. Suomi on hyvin korkeakoulutettu maa. Löytyy matematiikan, tieteen, tekniikan, lääketieteen, taloustieteen ja muiden alojen huippuja. Missä ovat tunneälyn huiput? Tunneäly on tietoinen valinta sen käyttöönottoon, aivan kuten rakkauden tai pelon välillä. Osalla sitä on toki luonnostaan enemmän kuin toisilla, mutta sitä voidaan harjoitella ja harjoittaa.

Kun poliitikot ja politiikka alkaa hyväksymään tietoista läsnäoloa sekä tunneälyä toimissaan, kansalaisetkin alkavat huomaamaan politiikan todellista antiikin kreikan sanontaa politikos, "kansalaisia koskevaa" käytännön vaikuttamista. Kuten kaikki ovat huomanneet, että olemme eläneet v. 2020 asti hyvin erikoisia aikoja. Erilaisia asioita vain tapahtuu. Elämme aikakautta, jolloin yksinkertaisesti tunneäly sekä tietoinen läsnäolo uppoutuu asioiden vaikuttamiseen. Henkisyydestä tulee osa politiikkaa. Syntyy siis Tietoinen politiikka.

Tulevaisuuden johtaja organisaatiossa nimeltä Suomi

Minkälaisia johtajia maamme tulevaisuudessa tarvitsee? Meillä kansalaisilla ja Suomella tulee olla johtaja, joka vie tätä maata eteenpäin, kuin susilaumaa. Susilauman johtaja on lauman viimeisenä, joka varmistaa, että kaikki ovat mukana, heikoimmista lähtien. Susilauman johtaja organisoi lauman siten, että heikot menevät edellä, määrittäen tahdin ja vauhdin. Voimakkaimmat yksilöt ovat keskellä, jotka varmistavat heikoimmat sekä koko lauman. Johtaja on siis viimeisenä, aivan kuten laivan kapteeni, jonka pitäisi jättää uppoava laiva viimeisenä, kriisin keskellä. Johtaja ei siis ole henkilö, joka sanelee, määrää tai tavoittelee omaa etuaan. Tulevaisuuden johtaja organisaatiossa nimeltä Suomi on johtaja, joka varmistaa tämän kansakunnan hyvinvoinnin juuri niin, kuin kansa haluaa. Johtaja on esimerkillinen, peloton, rakkautta täynnä kansaa kohtaan sekä oikeudenmukainen kaikkea ja kaikkia kohtaan. Johtaja siis luo avoimuuden sekä luottamuksen ilmapiirin kansan keskuuteen. Johtajalla on kyky ymmärtää empaattisesti toisia ihmisiä. Johtajan on sukellettava toisten ihmisten tunteiden vietäväksi, jolloin hän kykenee ymmärtämään muita paremmin. Johtamista ei tulisikaan ohjata sellaiset kielteiset seikat, kuin ahneus ja pyrkimys saada valtaa. Tällaisen johtamisen seurauksena on sekä työntekijöiden, että asiakkaiden huonovointisuus. 

Uudessa ajassa tarvitaan täysin uudenlaista johtajuutta. Tämän maan johdon tulisi edustaa sellaisia arvoja, kuten totuus, rakkaus, välittäminen, kiitollisuus, kyseenalaistaminen, myötätunto, empaattisuus ja erimielisyyskin. Totuutta pimitetään, kansaa ei todellisuudessa rakasteta ja ihmisten ilo on kadonnut. Johtaminen yksinkertaisuudessaan on vuorovaikutusta sekä työntekijöiden, asiakkaiden, mutta myös omistajien kanssa. Tässä pelissä kansa edustaa kaikkia näitä.

Ensinnäkin johtajaksi ei synnytä, vaan johtamistavat opitaan. Tietyillä ihmisillä on tosin enemmän taipumuksia johtajaksi, mutta taidot opitaan. Suomi nimisessä organisaatiossa tärkein taito on kuunnella kansaa ja tehdä kansan hyvinvointia edistäviä päätöksiä. Ei sen mukaan, mitä Euroopassa tai muualla sanotaan tai käsketään. Tässä ne taidot punnitaankin.

Kyse on ihmisten johtamisesta ja tässä tarvitaankin sydäntä, rakkautta sekä tunneälyä. Vanhaan malliin johtajat todella istuvat norsunluutornissaan ja luulevat tekevänsä hyviä päätöksiä yksinään. Johtaminen ei tarkoita johtamista, valvonnan, tarkkojen ohjeiden ja kriittisten palautteiden kautta. Nämä ilmiöt ainoastaan tuhoavat johtajuuden, sen merkityksen ja saavat aikaan kaaoksen ja lopulta konkurssin.

Suomi organisaatiossa on jokaiselle työntekijälle määritetty omat tehtäväalueensa ja niitä suurimmaksi osaksi mitataan tulostavoitteiden ja omien tehtävien suorittamisen perusteella. Ihmiset tekevät suuria työmääriä, joita mitataan numeerisesti. Pitkällä jänteellä tällaisessa organisaatiokulttuurissa käy niin, että ajaudutaan jäykkään, tehtävärajoja vaalivaan ja asiakkaita henkilöltä toiselle pallottelevaan organisaatiokulttuuriin, jonka tie on lyhyt. Suomi organisaatiossa työntekijät ovat samalla asiakkaita, mutta myös omistajia. Ihmiset yksinkertaisesti ajetaan loppuun tällä pallottamisella. Jos johtaminen perustuu pelkästään taloudellisiin lukuihin, niin työt loppuvat ennen aikojaan. Talousluvut ovat historiaa, miten organisaatio on pärjännyt viime kuukauden, kvartaalin tai vuoden. Organisaatiota tulisikin johtaa tulevaisuuden näkymillä, katsoa eteenpäin ja viedä kansa sitä kohti. Toki historia kertoo paljon, mitä on tehty, mutta siihen ei kannata pelinappuloita sen enempää panostaa. Se, että johtajamme puhuu toisella tavoin, kuin käyttäytyy, luo ympärilleen kaikille epävarmuutta. Tekemisillään johtaja joutuu muokkaamaan organisaation rakennetta, tarkoitusta sekä "ilmapiiriä". Johtajuus merkitsee siis myös muiden todellisuuden muokkaamista.

(Juuti, P 2017. Jaetun johtajuuden taito)

Miten uusi johtajuus saadaan maahamme?

Me olemme kovaa vauhtia menossa kohti uutta johtajuuden aikakautta. Toki suurin osa työntekijöistämme ei sitä huomaa, eikä näe sitä. Vuonna 2012 alkoi vesimiehen aika, joka jatkuu vielä pitkään. Maaplaneettaa viedään uuteen aikaan sekä "uuteen maahan". Vanhat johtamismallit alkavat karistua pois ja uudelle tehdään tilaa. Miten se näkyy tulevaisuudessa? Oikea vastaus on kriisi. Kriisissä vanhat ajattelumallit menettävät merkityksensä, selitysvoimansa ja tarvitaan uusia malleja. Perinteisesti vallassa olevat henkilöt eivät tällaisia uusia malleja kehitä. Uudet ajattelumallit syntyvät sellaisten ihmisryhmien keskuudessa, jotka kokevat vanhan toimintatavan tai käsillä olevan kriisin aiheuttavan heille kärsimyksiä ja epäoikeudenmukaista kohtelua muiden taholta. Näin syntyy perinteisistä ajattelumalleista poikkeavia näkemyksiä, jotka haastavat perinteisen valtarakenteen. Uuden ajattelumallin puolustajat joutuvat kuitenkin taistelutilanteeseen perinteisen ajattelumallin kannattajien kanssa. Valtataistelu vaatii ihmisiä ottamaan kantaa sekä ihmisiä tekemään dramaattisia tekoja. Erityisen dramaattisia tekoja tehneet henkilöt saattavat nousta uuden ajattelutavan ja ajan kannattajien johtajiksi.

Voisimmekin kysyä nyt, miksi elämme keskellä kriisejä, niin poliittisia, taloudellisia kuin terveydellisiäkin? Universumi on järjestänyt asiat niin, että planeettaa kohtaa isoja askelmerkkejä, jonka jälkeen laskeudumme uuteen aikaan, jota johtaa todelliset kansan johtajat. Siis ottakaamme kaikki kriisit tai maailmankaikkeuden askelmerkit avosylin vastaan ja hurratkaamme, koska se on tie oikeudenmukaisuuteen ja uuteen aikakauteen.

Uuden aikakauden johtajamme keskittyy muiden kuuntelemiseen. Häneltä löytyy empatiaa ja hän pyrkii ymmärtämään, hyväksymään ja arvostamaan muita. Johtaja pyrkii ratkomaan erimielisyydet sekä vaikeat tilanteet kansan keskuudessa. Johtaja lisää koko ajan tietoisuuttaan eettisyydestä ja siihen liittyvistä arvoista. Hän ei koskaan pakota ketään mihinkään, vaan pyrkii vakuuttamaan toiset omien näkemystensä hyvyydestä. Johtaja kykenee näkemään arkisten tapahtumien ylitse ja katsoo tulevaisuuteen, menneisyyden ja nykyhetken kautta. Hän hoitaa muiden asioita, kuin omiaan, arvostaen ihmisarvoja. Hän haluaa edistää ihmisten henkistä kasvua. Johtaja pyrkii rakentamaan yhteisöllisyyttä organisaation jäsenten keskuudessa ja pyrkii palvelemaan toiminnallaan koko planeettaamme.

(Juuti, P 2017. Jaetun johtajuuden taito)

Mikä muuttuu?

Johtamisen seurauksena organisaatiosta tulee innostuksen ja inspiraation tyyssijoja. Organisaatioista tulee paikkoja, joissa halutaan työskennellä. Työstä tulee harrastus, eikä rasite tai pelkästään keino ansaita rahaa. Me elämme elämää, emmekä ole enää pakkopaidassa olevia orjia, jotka pakolla joutuvat tekemään asioita elääkseen.

Ihmiset haluavat kuulua yhteisöön, joka pyrkii parantamaan oloja. Yhteisöstä tulee liike tai jopa ilmiö, kun ihmiset puhuvat toistensa kanssa ja alkavat toteuttaa yhteistä unelmaansa. Ihmisten johtajat luovat liikkeitä kannustamalla ihmisiä keskustelemaan keskenään ja jakamaan unelmiaan keskenään. Yhteinen usko ajettavan asian merkitykseen luo toivoa ja toivo voittaa pelon sekä ahdistuksen. Ihmisten johtamisen luoma kannustavuus kumpuaa siitä, että kaikki ovat vastuussa ja johtaminen on jaettua.

Keskeisin asia on joukkuehenki. Työyhteisön jäsenet pyrkivät innokkaasti samoihin päämääriin ja käyttävät toinen toistensa vahvuuksia oivalla tavalla hyväkseen. Tiedonkulku on avointa ja työyhteisön jäsenten välillä vallitsee luottamus korkealla tasolla. Lainatakseni Suomen jääkiekkomaajoukkueen päävalmentaja Jukka Jalosen sanoja; tärkein asia on joukkuehenki sekä luottamus. Kun luottamusta antaa, niin sitä myös saa. Sehän on maailmankaikkeuden lainalaisuuksista yksi tutuimmista.

(Juuti, P 2017. Jaetun johtajuuden taito)

Poliittinen kenttä tulee kokemaan suuren ja järisyttävän muutoksen. Se näky, mitä nyt nähdään, ei ole sama enää 10 vuoden kuluttua. Uusi sukupolvi nousee ja kyllä tietävät miten tätä maata johdetaan. Toki, sitä ennen nähdään vielä paljon muitakin johtajia, keitä, minkälaisia, millaisin ominaisuuksin, niin jää nähtäväksi. Joka tapatauksessa tulevaisuudessa ihmisiä tullaan johtamaan rakkaudella, totuudella, kunnioittamisella, arvostuksella sekä välittämisellä. Tulevaisuuden johtaja rakastaa itseään, omaa maataan, kansalaisiaan sekä muita sydämen pohjalta. Hän tuntee totuuden sekä oikeuden ja palauttaa ilon kansalaisille elää.

Tietoinen politiikka ei ole siis mitään ihmeellistä, vaan juuri sellaista, miten politiikka olisi pitänyt alunperinkin olla. Tietoinen politiikka on kunnioittamista, arvostamista sekä välittämistä kaikista ja kaikesta.

"Rauhaa ei voi ylläpitää voimakeinoin. Sen voi saavuttaa vain ymmärryksen avulla." 

Albert Einstein