Meditaation taikaa

03.03.2024

Moikka kaikille. Mä olen Sisu Rescue koira Suomesta. Tulin kertomaan teille mitä mulle oikein tapahtui viime perjantaina 1.3.2024. Mä jätin jäähyväiset tolle mun parhaalle kaverille Jannelle. Mulla oli vaan kaikki voimat ihan loppu ja en vaan jaksanut. Tulin sitten tieni päähän ja poistuin koirien taivaalliseen koirakerhoon. Kyllä mä tiedän, että Jannella on tosi pahamieli, mutta enhän mä oikeesti mihinkään ole lähtenyt. Tänäänkin jätin sinne koirankupin kohdalle pienen valkoisen höyhenen merkiksi, että täällä mä tallustelen edelleen. Tossa kuvassa mä oon vielä 6v. ja aikamoisessa iskussa.

Mitä sitten tapahtui?

No mä en ollut nähnyt Jannea kahteen viikkoon, kun mun kunto alkoi heikkenemään. Mä en osaa soittaa puhelimellakaan, että nyt ois aika nähdä viimeisen kerran. No mä vähän järjestelin asioita. Mulla on tonne koirien taivaalliseen kenneliin hyvät suhteet ja kun Janne meditoi torstaina 29.2 niin lähetin yhden mun koirakaverin Petran tökkäämään Jannea sormeen sen meditoinnin aikana. Niinhän se Petra tekikin ja kyllä Janne sen tajusi. Mut ei se tietenkään sitä tajunnut, että mun aika on lähteä. No tulihan Janne ja Minna Mikkelistä perjantaina tänne, mut ei ne tajunnut miksi. Minna luuli menevänsä messuille 2-3.3, mut se sai flunssan eikä päässyt. No tääkin oli vähän järjestetty juttu, että piti mennä messuille mukamas. Ei se niin mennyt, vaan ne tuli moikkaamaan mua viimeisen kerran ja halusin olla Minnan sylissä, kun täältä poistun. Olihan se vähän jännää olla eläinsairaalassa ja odottaa saavansa lähtöpiikin, kun mun paras kaveri Iines villakoira venasi mua siinä häntää heiluttaen ja sanovan, että kohta päästään yhdessä leikkimään täällä taivaassa. No sitä mä jo vähän venasin, kun en Iineksen kaa oo vähän aikaa leikkinytkään. Olihan se vähän ikävää katsoa, kun Janne, Minna ja yks mun rakkaista isukeistakin itki siinä ihan valtoinaan. Kyllä mä tässä edelleen tallustelen ja vietän aikaa kaikkien mun rakkaiden kanssa.

No, siitähän mä sit melkein ensimmäiseksi Iineksen kanssa lähinkin leikkimään, kun vaihdoin maisemaa. No mä sit kyl sanoin Jannen mummollekin, että kävisi sanoo Jannelle, että täällä mä nyt oon ja kaikki on mulla hyvin. No, sen mummo ilmesty Jannelle autoon ja viesti meni perille ja se vähän helpotti Jannea, Minnaa ja J:tä. Ihan hyvä niin. Sit me tehtiin Minnalle vielä yks mukava juttu heti silloin pe-la välisenä yönä. No kun Minnallakin oli niin paha mieli kun mä lähdin, niin mentiin Iineksen kanssa nukkumaan sen kainaloon. Tottakai Minna tajusi sen ja huomasi, että siinä me molemmat sit nukuttiin koko yö molemmissa kainaloissa. J:kin kuvittelee, että mä oön poissa täältä. Kyllä mä niilläkin käyn päivittäin ja jättelen niillekin kaikenlaisia merkkejä. Enhän mä nyt mun rakkaita ihmisiä oikeesti jätä, ne vaan kuvittelee, että mä oon jossain kaukanakin. Pitäkää vaan kaikki ne hoksottimet päällä, niin huomaatte mut ja Iinesken.

Mun ja Jannen tarina

Kaikkien pitäisi meditoida. Kyl se vaan auttaa kaikennäköisiin asioihin. Pääsin aikoinaan omaan perheeseen 1-vuotiaana ja jaoin aikani kahden kodin välillä. Perheeseeni liittyi Janne vuonna 2019. Aluksi oli pelko siitä, miten Jannen "koira-allergia" reagoisi minusta. Tosiasiassa, Ihmiset kun kuvittelevat, että tällainen söpö karvaturri aiheuttaa muka hengen ahdistusta, kutinaa, näppylöitä ja ties mitä oireita. Kyllä me kaikki karvaturrit tiedetään, että kyse on vain ihmisten mielestä....näin oli Jannellakin.

Olen kuullut usein tarinaa siitä, että Janne jo pienestä pitäen olisi halunut koiran. Lääkärit olivat useaan otteeseen sanonut, että koiraa ei voi ottaa, kun olet niin allerginen. Testeissäkin piti käydä ja testata, että kuinka allerginen. No "allergiaahan" siellä näytettiin. Ennen kuin Janne päätyi samaan perheeseen kanssani, oli hän aloittanut Meditaation. Me koiratkin tiedetään, että mieltä pystyy hallita täysin ja meditaatio on siihen oiva keino. Mäkin meditoin aikanaan aina kotona Minnan ja Jannen kanssa, toki aika usein nukahdin. Jannen aloitettua syvämeditaatiot vuonna 2018 merkitsi se allergian häviämistä sekä flunssien poissaoloa, kun rokotteitakaan hän ei ottanut. Teillä ihmisillä lähes kaikki solut uusiutuvat n. vuoden välein. Onhan sitä meditaation vaikutustakin tutkittu UCLA:n yliopistossa vuosina 2009-2016 välisenä aikana ja terveysvaikutukset ovat huomattavat. Katsokaas, kun mielellä voidaan vaikuttaa solujen toimintaan. Tietäähän sen kaikki koiratkin. Itse sivusta katsoneeni tätä kaikkea touhua niin meditaatiolla on varmasti ollut vaikutuksia "allergiaan" ja sen paranemiseen.

Miksi siis meditoida?

Arki ahdistaa, väsyttää, ihmissuhteet voivat huonosti, oma jaksaminen on koetuksella, mitä järkeä tässä kaikessa on... Kuulostaako tutulta?

Näihin edellä mainittuihin asioihin mekin haimme vastausta. Rauhoittumista ja balanssia elämäämme on tullut meditaation kautta. Meditaation avulla olemme keskittyneet ja hiljentyneet kiireisen arjen keskellä hetkeksi itseemme. Monelle on myös epäselvää keitä he oikein ovat ja mitä he elämältään haluavat? Tähän kaikkeen löytyy vastaus omasta itsestä, syvältä sisältä. Näitä vastauksia on vaikea kuulla nykymaailmassa arjen keskellä, sillä aistejamme kuormitetaan niin monesta suunnasta. Siksi hetken pysähtyminen ja rauhoittuminen antaa aikaa itselle ja lataa akkuja.

Ensinnäkin meditointi ei tarkoita mitään mystistä woodoo juttua. Eikä se ole tänä päivänä enää pelkästään munkkien tai Itämaisten tietäjien harrastusta. Sitä voi tehdä kuka vaan ja missä vaan. Se voi parhaimmillaan olla ihan vaan mietiskelyä, pysähtymistä elämästä tai rauhoittumista. Meditaation ei tarvitse olla harjoite, jossa pääsee johonkin tilaan. Meditaatiot kannattaa aloittaa pienin askelin, lyhyillä rauhoittumisilla. Aina kannattaa mennä sen mukaan miltä tuntuu - tekee harjoitteita silloin kun tuntuu siltä.

Meditaatiossa voidaan harjoittaa myös erilaisten tietoisuuden tilojen saavuttamista. Päämääränä voi olla saavuttaa jotain hyötyä, oppia tiedostamaan mielen sisältö ilman että samastuu siihen, tai pelkkä harjoitus itsessään voi olla jo päämäärä. Tavoite voi olla mielen tyhjentämistä ajatuksista, olemalla läsnä nykyhetkessä jonkin toiminnan tai menetelmän avulla sekä syvä rentoutuminen.

Syvämeditaatiossa on tavoitteena luoda yhteys alitajunnan ja tietoisuuden välille sekä oppia kytkemään tunteet pois päältä joko merkittävissä määrin tai kokonaan, erottaa monia yksittäisiä tietoja informaatiokimpuista, jarruttaa ympäröivästä maailmasta ja kehon tilasta tietoisuuteen tulevaa tietotulvaa sekä kasvattaa tämän hetken kestoa. Meditaatiossa on mahdollisuus katsoa menneeseen- ja tulevaan aikaan sekä harmonisoida kehon värähtelytaajuutta.

Meditaation hyötyjä arkielämään ovat mm. rentoutuminen, mielen virkistys & ilo, stressin väheneminen ja keskittymiskyvyn paraneminen. Meditaatio vähentää masennusoireita, ahdistusta ja kipuja sekä vähentää myös ikääntymisen tuomia muutoksia. Meditaation harjoittaminen tuottaa myös positiivisemman suhtautumisen elämään ja sen tuomiin haasteisiin. Meditaatiota voi harjoittaa missä vain. Paras paikka meditoida on luonnossa, lähellä Äiti Maata. Luonnossa maakontakti on voimakkaimmillaan.

Meditaation terveyshyötyjä:

- Vähentää stressiä ja ahdistusta ( https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/24395196/ )

- Auttaa ahdistushäiriöissä ( https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/33593124/ )

- Lievittää masennusta ( https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/33593124/ )

- Parantaa unta ( https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/30575050/ )

- Auttaa ADHD:ssa ( https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/25908900/ )

- Saattaa autaa pääsemään eroon riippuvuuksista ( https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/33593124/ ), ( https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC9009295/ )

- Lievittää kipua ( https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/27658913/ )

.- Voi auttaa painon pudotuksessa ( https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/25490697/ ), ( https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/28323668/ )

- Voi ehkäistä Alzheimerin tautia ( https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/16272874/ ), ( https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/29466242/ )

- Pienempi sydäntapausten ja kuolleisuuden riski ( https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/15842971/ ), ( https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/23149426/ )

- Verenpainetta alentava vaikutus ( https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/30482488/ )