Tietoinen vaikuttaminen
Tietoinen vaikuttaminen
Voiko tietoisuutta ja vaikuttamista yhdistää? Yhtä hyvä kysymys on, voiko tietoisuutta tuoda arkeen tai liiketoimintaan? Tietoisuus kuuluu kaikkeen, sillä olemme osa yhtä suurta kaikkeutta - Tietoisuutta. Mutta mitä tämä tarkoittaa käytännössä, ja kuinka voimme soveltaa tietoista vaikuttamista yhteiskunnalliseen päätöksentekoon? Oppia voisimme ottaa vaikka Otto Scharmerilta (MIT:n professori), jonka kuuluisa U-teoria on tämän tehnytkin. U-Teoriassa kyse on siitä, että näkymättömästä maailmasta haetaan inspiraatio ja tarkoitus toiminnalle ja tuodaan näkyvään maailmaan. Tämä voidaan tehdä kolmivaiheisen polun kautta. Itse olen nimennyt vaiheet: Avoin mieli, avoin sydäntietoisuus ja avoin tietoisuus (avoin tahtotila).
Mitä on henkisyys ja miten se liittyy vaikuttamiseen?
Henkisyyttä on vaikea määritellä lyhyesti, sillä jokaisella meistä on oma käsityksemme siitä. Se ei ole vain uskontoihin liittyvää harjoitusta tai mystistä palvontaa, vaan pikemminkin syvempää ymmärrystä elämästä, ihmisyydestä, vuorovaikutuksesta ja kaikkeudesta. Henkisyys on elämää sellaisenaan – hyväksyntää, rakkautta, läsnäoloa ja empatian harjoittamista. Se on myös tietoisuutta omista ajatuksista, tunteista ja niiden vaikutuksista ympäröivään maailmaan. Tietoisuus on kaikki se mitä on ja mitä ei ole.
Politiikka, alkuperäiseltä merkitykseltään, tarkoittaa "kansalaisia koskevaa" ja sen tulisi heijastaa yhteiskunnan todellisia arvoja. Kuitenkin nykyinen politiikka on jakautunut aatteisiin ja intresseihin ja erilaisiin agendoihin, joissa henkisyydelle ja tietoisuudelle ei ole tilaa. Voisiko politiikka kuitenkin rakentua empaattisen vuorovaikutuksen ja tietoisen läsnäolon ympärille, jolloin voisimme puhua vaikuttamisesta. Me vaikutamme itse omiin asioihimme päivittäin ja joka hetki. Teemme tietoisia valintoja, mitä puemme päällemme, mitä syömme, kenen kanssa vietämme aikaa ja mitä ylipäätänsä teemme. Vaikutamme siis omiin asioihimme koko ajan. Miksi emme vaikuttaisi tietoisesti siihen, millaisia päätöksiä joku muu tekee meidän puolestamme?
Empatia ja tunneäly päätöksenteossa
Politiikka on vaikuttamista ja päätöksentekoa, mutta se on myös ihmisten kohtaamista. Empatia on kyky asettua toisen asemaan ja ymmärtää hänen tunteitaan ja näkökulmaansa. Kun päätöksentekoa tehdään empaattisesti, se heijastaa paremmin yhteisön todellisia tarpeita.
Tunneäly puolestaan on kyky tunnistaa ja hallita omia tunteita sekä ymmärtää toisten ihmisten tunteita. Se on keskeinen taito niin johtajuudessa kuin vaikuttamisessakin. Tunneälyinen päättäjä ei pelkästään aja omia aatteitaan, vaan kuuntelee ja ymmärtää eri näkökulmia ennen päätöksentekoa. Tämä luo psykologista turvallisuutta, jossa kansalaiset voivat luottaa siihen, että heidän äänensä tulee kuulluksi.
Dialogi ja läsnä oleva kuuntelu
Dialogi on erilaisten näkemysten kohtaamista ja rakentavaa keskustelua. Tietoinen vaikuttaminen perustuu siihen, että kuunnellaan läsnä olevasti, eikä vain odoteta omaa puheenvuoroa. Nyky-yhteiskunnassa keskustelut liian usein ajautuvat väittelyihin ja vastakkainasetteluun, jolloin todellinen kuuntelu jää vähäiseksi.
Läsnä oleva kuuntelu tarkoittaa sitä, että keskitymme kuuntelemaan toista ihmistä ilman, että annamme oman egomme tai ennakkoluulojemme estää ymmärrystä. Tämä ei tarkoita, että meidän tulisi olla samaa mieltä toistemme kanssa, vaan että annamme tilaa erilaisille näkökulmille ilman tuomitsemista. Kun päättäjät oppisivat tätä taitoa, päätöksenteko perustuisi yhteistyöhön ja ymmärrykseen.
Luovuus ja vaikuttaminen päätöksenteossa
Luovuus on kyky ajatella laatikon ulkopuolelta, keksiä uusia ratkaisuja ja nähdä mahdollisuuksia siellä, missä muut näkevät ongelmia. Vaikuttamisessa luovuus on erityisen tärkeää, sillä maailman muuttuvat haasteet vaativat uudenlaisia lähestymistapoja. Tietoisuus tukee luovuutta, sillä se rohkaisee meitä katsomaan asioita uusista perspektiiveistä, kyseenalaistamaan vanhoja rakenteita ja etsimään ratkaisuja, jotka palvelevat kaikkia, eivätkä vain tiettyä ryhmää.
Psykologinen turvallisuus yhteiskunnassa
Psykologinen turvallisuus tarkoittaa sitä, että ihmiset voivat ilmaista ajatuksiaan ilman pelkoa siitä, että heitä tuomitaan, leimataan tai pilkataan. Vaikuttamisessa tämä tarkoittaa, että päätöksenteko perustuu rehelliseen ja avoimeen keskusteluun, ei vallan, pelon tai manipulaation käyttöön. Psykologinen turvallisuus luo tilan, jossa ihmiset voivat osallistua päätöksentekoon aidosti ja vapaasti, antaen turvallisesti oman mielipiteensä.
Kun päättäjät alkavat tiedostaa näiden periaatteiden merkityksen, he voivat omaksua uudenlaisen tavan vaikuttaa – ei vain ajamalla omaa agendaansa, vaan olemalla aidosti läsnä, kuuntelemalla kansalaisia ja etsimällä ratkaisuja, jotka perustuvat yhteistyöhön ja yhteiseen hyvään.
Tietoinen läsnäolo vaikuttamisessa
Tietoinen läsnäolo on kykyä olla täysin läsnä nykyhetkessä ilman häiriötekijöitä. Tietoinen vaikuttaminen alkaa oman tietoisuuden kehittämisestä. Kun ihminen ymmärtää omat tunteensa, reaktionsa ja uskomuksensa, hän voi valita, kuinka toimii ja vaikuttaa muihin. Kun päättäjät harjoittavat tietoista läsnäoloa, he voivat tehdä päätöksiä selkeämmin ja harkitummin. Se tarkoittaa, että päätökset eivät perustu pelkoon tai lyhytnäköiseen hyötyyn, vaan laajempaan ymmärrykseen ja vastuullisuuteen.
Tietoinen läsnäolo antaa myös mahdollisuuden ymmärtää, että kaikki päätöksemme vaikuttavat laajasti koko yhteiskuntaan. Kun päättäjät tiedostavat tämän, he voivat tehdä päätöksiä, jotka tukevat pitkän aikavälin hyvinvointia ja kestävää kehitystä.
Sosiaalinen vastuullisuus
Pohjan sosiaaliselle vastuullisuudelle asettavat ihmisoikeudet. Teema liittyy keskeisesti niin työhyvinvointiin, työehtoihin, tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen, monimuotoiseen henkilöstöön kuin osallistavaan työkulttuuriin. Vaikuttamisen tasolla Sosiaalisen vastuullisuuden vaikutukset voivat olla mm. Houkuttelevaisuus, hyvinvointi, oikeudenmukaisuus, turvallisuus, ihmisoikeuksien kunnioittaminen sekä paikallisuuden tukeminen.
Uudenlainen vaikuttaminen – kohti tulevaisuuden päättämistä
Tulevaisuuden vaikuttaminen voisi pohjautua kunnioitukseen, arvostukseen ja välittämiseen. Tämä ei tarkoita, että päätöksenteko olisi tunteellista tai epärationaalista, vaan että se perustuisi empaattiseen ymmärrykseen, psykologiseen turvallisuuteen ja tietoiseen vaikuttamiseen. Tätä se ei nyt ole.
Voisiko olla mahdollista, että perusarvot pohjautuisivat rakkauteen, läsnäoloon ja yhteisymmärrykseen? Olisiko mahdollista luoda päätöksentekomalleja, joissa pelko ja vastakkainasettelu eivät määrittelisi lopputulosta, vaan joissa päätöksiä tehtäisiin aidon, tietoisen vaikuttamisen kautta?
Kysymys on lopulta meistä kaikista. Haluammeko olla osa muutosta kohti empaattisempaa, vastuullisempaa ja tietoisempaa päätöksentekoa? Se valinta on meidän käsissämme.
Lopuksi: Teen tällä hetkellä opinnäytetyötä Metropoliaan Muutosjohtamisen (YAMK) tutkinto-ohjelmaan. Teen kyselytutkimuksen suomalaisille. Kyselyn tavoitteena on kartoittaa suomalaisten arvoja ja mielipiteitä yhteiskunnallisista teemoista. Kyselytutkimuksen analyysit julkaisen syksyllä 2025. Toivoisin, että kävisit vastaamassa kyselyyn ja jakaisit kyselyä myös muille. Kaikki vastaukset ovat täysin anonyymejä ja on turvallista vastata. Kiitos paljon, että autat tutkimuksessa.
Linkki kyselyyn: