Vapaa tahto, onko sitä osa 2 – Kesäpäivän Valssi

Kirjoittelin vuonna 2022 kirjoituksen Vapaa tahto, onko sitä (www.4dmeditationwellness.fi)? Nyt seuraakin osa kaksi. Onhan taas kulunut yksi aurinkokierros ja vastaavanlainen tapahtuma tupsahti eteeni. Mitä sitten tapahtuikaan, olihan kyseessä valssahtelevat askeleet pihatöiden ohessa. Voiko mikään mennä pieleen? Vastaus on – EI, kaikki menevät ja menivät taas jälleen kerran hienon, hienon ykseyden suunnitelman mukaan.

Elettiin Juhannusaattoa 23.6.2023. Talo oli täynnä vieraita. Tulipahan syötyä itseni ähkyyn ja enkä muutamalta viinilasiltakaan säästynyt. Juhannus oli hiukkasen viileä ja vettäkin ropisi hieman. Täytyy sanoa, että ruuat olivat sen verran hyviä, että todellakin ähkyyn tuli vedettyä itseni. Tuli Juhannuspäivä sekä seuraava päivä sunnuntai. Olinpa niin täynnä juhannuksen ruuista, ettei yksinkertaisesti ruoka maistunut. Toki yhden aterian söin molempina päivinä. Samalla kun Juhannus meni ohi, niin helteet palasivat. Alkoi arki ja arkimaanantai sekä työt kutsuivat takaisin. Tässä tapauksessa pihatyöt.

Tuli maanantai 26.6 ja tiesin mikä odottaa. Piti kaivaa autotallirakennuksen sivu auki ja täyttää se soralla. Päätinpä tehdä työn niin, että maanantaina kaivan vanhan maan pois ja tiistaina laitan sorat tilalle. Maanantai aamu näytti helteiseltä, oli jo kohtuu lämmin ennen klo. 10. päätin ryhtyä tuumasta toimeen, ennen kuin tulisi tukalan kuuma. Työ alkoi hyvissä merkeissä, mutta tunsin kumman olon. Hikeä pukkasi valtava määrä ja tuli outo olo. No vedellähän kaikki paranee ja sitä menikin aikamoinen määrä. Tosiasiassa jouduin pitämään montakin paussia ja todellakin kaataa sitä vettä suuhun, mutta olo vaan heikkeni ja heikkeni. Tein kuitenkin maanantaihomman loppuun, mutta olo oli sitäkin huonompi. Pääsin juuri ja juuri taloon sisälle ja "sammuin" kirjaimellisesti sohvalle…tuntui kun taju olisi lähtenyt. Olon korjauksessa menikin useampi tunti, enkä juurikaan jaksanut mitään koko päivänä tehdä. Kuvittelin koko ajan, että kyseessä oli nestehukka. Tämän sitten varmistinkin tiistaipäivän ohjelmaan, että nestettä riittää!

Tuli tiistai aamu ja söin oikein hyvän aamupalan ja nautin nestettä sekä vitamiineja aamiaiseksi. Olo oli kuin teräsmiehellä ja valmis soran lappamiseen. Kävin hakemassa työvaatteeni kuivaustelineen narulta ja tulin kuistille. "Heitin" vaatteet kuistin penkille ja samassa näin, kuin hidastetussa elokuvassa, kuinka punainen pelargonian lehti tippui ja vaappui oikeaan saappaaseeni. Ihmettelin tuota tapahtumaa ja samassa tuli voimakas tunne, aivan kuten maailmankaikkeus olisi kuiskannut korvaani; "Janne, älä mene tänään töihin". Ääh, tuohan on kaikki vaan kuvitelmaa, miten se nyt tuollaista sanoisi. Menin sisälle ja unohdin koko tapahtuman, enkä siitä avovaimolle mitään maininnut. Tässä kohtaa täytyy sanoa, että aiemmin kesän alussa oli kanavoinnissa tullut minulle, että tämä kesä nyt sitten levätään. No levätään, levätään, tämähän on vain soran siirtoa, eikä työntekoa!

Eipä mennyt hetkeäkään, kun työvaatteet olivat päällä ja äijä täynnä intoa pihalla kärräämässä soraa. Muutama kottikärryllinen soraa oli mennyt ja ajattelin, että tämähän käy kuin tanssi, siis tässä tapauksessa valssi. Niin, niinhän se meni, kunnes tuli seuraava kottikärryllinen. Lastasin kottikärryt täyteen soraa (loivassa ylämäessä) ja otin kahvoista kiinni ja aloitin peruuttamaan kärryillä. Samassa muljahti ensin vasen pohje ja heti sen jälkeen oikea pohje. Kipu oli sen verran kova, että ehdin katsoa taaksepäin, että puriko minua kenties supikoira tms. ennen kuin rojahdin maahan. No eihän siellä mitään eläintä ollut ja tajusin, että nyt muuten sattui pahasti. Kieriskelin maassa, hikoilin ja voivottelin. Sattui todella paljon, aivan kuten joku olisi puukottanut jalkoihin. Huusin kurkku suorana, enkä edes tiedä mitä voimasanoja… Toivoin, että avovaimo kuulisi huutoni ja tulisi apuun, sillä en päässyt maasta ylös, en millään. Tovin päästä Minna tulikin ja ihmetteli mitä on tapahtunut. Minä vaan huusin pohkeet, pohkeet. Minna haki kuistilta tuolin, jotta pääsin istuma-asentoon. Yritin seistä tuella, aivan turhaan, sillä jalat eivät kantaneet, mitenkään. Avovaimo sanoikin, että ei ole mitään vaihtoehtoa, kuin soittaa ambulanssi paikalle ja niin hän tekikin.

Ambulanssin tulo kesti kuin kestikin kaikkiaan n. 5min. Kyllä, 5 min. Ensihoitajatkin sanoivat, että olipa sattumaa, että olivat viereisessä tienristeyksessä ja apu saapui nopeasti. Istuin siis siinä tuolissa, kun kuulin auton tulevan ja käännyin katsomaan ambulanssia. Samassa huusin, että niinpä tietysti – lanssin rekisterinumero oli YKN-666. Kirjainyhdistelmässä ei sinänsä ole mitään ihmeellistä, mutta numeroyhdistelmä 666 tarkoittaa minulle, että asiat eivät liity maallisiin asioihin, vaan kyseessä on suuremmat voimat, joten ei kannata kantaa huolta. Toinen merkitys on, että "teet liikaa töitä, tulee rauhoittua". Tietysti kaikki oli koodattu etukäteen, kuinkas muutenkaan. Näinhän alkukesän kanavoinnissa sanottiin!

Matka jatkui sairaalaan ja kipulääkettä sain jo lanssissa. Kun makasin sairaalassa päivystyksessä, oli jo kontakti otettu henkimaailmaan Mummolle, tuolle kaikki tietävälle hengelle. Minusta otettiin EKG, erilaisia verinäytteitä ja ties mitä. No, mummo taas jälleen kerran tokaisi, ettei siellä mitään ole, kaikki on hyvin ja torstaina pääset kävelemään (tällöin oli siis tiistai). Koko päivän sairaalassa tuli vietettyä aikaa ja sainpahan levätä. Lääkäri kävi iltapäivällä, kun oli saanut erilaisten tutkimusten tulokset ja tokaisi, ettei mitään ihmeellistä ole, muuta kuin pieni lihasvamma. Voitte arvata, että nauratti ja tokaisin, että kyllähän minä sen jo tiesinkin. Huvitti jälleen kerran.

Nämä tapahtumat ei sinänsä olleet kummallisia, vaan ihan normi juttuja meidän perheessä. Sairaalassa maatessani ehdin tutkailla kaiken näköisiä asioita internetin ihmeellisestä maailmasta. Tietenkin etsin vastauksia ko. tapahtumaan, mistäs muualta, kuin astrokalenterista. Mitäs se taas jälleen kerran sanoikaan, niin kuin aieminkin kirjoituksessa Vapaa tahto-onko sitä? Kyllähän sieltä vastauksia löytyi, jopa enemmän kuin osasin odottaa:

Katastrofi kääntyy onnenpotkuksi

Elämäsi alkemiallisia totuuksia peilaava Pluto seilailee kuin lemmenlaiva petollisella jäämerellä. Törmäykset ja täydelliset suunnanmuutokset eivät kuulu reittiohjelmaan, mutta elämän merellä niiltä ei voi välttyä. Tämä transiitti pitää sisällään sinun kannaltasi iloisen yllätyksen, sillä ensin katastrofaaliselta vaikuttava tilanne tämänhetkisessä elämässäsi tulee nyt kääntymään ihmeellisellä tavalla eduksesi.

Uranuksen kapinallinen ja uudistava energia toteuttaa nyt sinun elämällesi välttämättömiä totaalisia muutoksia, joihin et ilman kosmisten voimien apua tulisi ikinä pystymään. Tämän enempää sinun ei tarvitse tätä asiaa miettiä, sillä mitään mahdollisuuksia tai edes tarvetta valmistautua tuleviin tapahtumiin ei ole olemassa. Kaikki tapahtuu niin äkkiä ja yllättävissä osissa elämääsi, että et kuitenkaan voisi uskoa sitä todeksi ennen kuin kaikki on konkreettisesti edessäsi.

Uranus sulkeutuva kolmio Pluto
Alkaa: 18.04.2023, voimakkaimmillaan: 19.06.2023, päättyy: 20.07.2023

Tapahtumapäivä oli siis 26.6. Aika tarkkaan se meni, kun voimakkaimmillaan on 19.6. (Heitti viikolla). Koska kyseessä on Uranuksen ohitus, niin "aikahaarukkaan" sopii erittäin hyvin. Ei voi todeta, kuin huh huh!

Taas jälleen kerran olin saanut vastaukset ikuiseen kysymykseen, onko vapaata tahtoa vai ei. Ei sitä ole, minun maailmassani. Maallisessa mielessä tapahtuman syynä oli mineraalien puute, joka johtui taas juhannuksen jälkeisten päivien huonosta syömisestä ja suolojen puutteesta. Siihen itselläni ei ollut mahdollisuutta vaikuttaa, koska maailmankaikkeus näin halusi. Miksi, niin se jää tässä vaiheessa arvoitukseksi.

Tuli keskiviikko aamu 28.6. Tulipahan nukuttua hyvä ja rauhallinen yö. Olin hieman unenpöpperöinen, kun katsoin puhelimeni kelloa; 5.55. Apuva, kyllä 555. Tämä on elämäni kolmas kerta, kun herään ja katson kelloa samantien ja se näyttää 5.55. Aiemmilla kerroilla on alkanut tapahtumasarja, joka on muuttanut elämäni täysin. Ensimmäisellä kerralla näyttö 555 antoi minun perustaa yritykseni, johon nyt tätäkin kirjoitusta kirjoitan ja toinen kerta oli, kun minut valittiin Kristallipuolueen puheenjohtajaksi. Nämä siis tapahtuivat samana päivänä kun aamulla oli kellossa nämä kuuluista maagiset numerot 555. Tätä odotellessa, mitä tapahtuu!

Todellisuudessa tänä päivänä ei sen suurempia tapahtunut. Eikä tietysti pitänytkään. Kun kerran yhteydet henkimaailmaan on olemassa, niin tietoa tihkuu. Henkimaailman sanoin; "Kyllä ne pohkeet kuntoon tulee, ei niissä mitään vakavaa ole. Vapaa tahto trilogia saa jatkoa osalla kolme, mutta myöhemmin. Tulee asia mikä liittyy tähän tapahtumaan".

Näin oli saatu episodi kaksi päätökseen ja olihan se tapahtuma kuin kesäpäivän valssi pihatöiden parissa….yhtä hyvin osaan nimittäin tanssia ja tapahtuma olisi todella voinut käydä tanssilattian parketilla!

Hyvää kesää!